Lue lisää Rebecca-musikaalista tästä!

Lehtiartikkelit

OTTEITA MUISTA ARTIKKELEISTA:

Ei kenenkään maa -konsertti, Jättiläinen-yhtye, Jyväskylän kaupunginteatteri.     “Jättiläinen-yhtye teki paluun lavoille venäläisen chansonin ja mustalaislaulujen voimin, eikä nautittavasta musiikki-illasta puuttunut taidokasta tulkintaa ja tunteita laidasta laitaan. Tähtenä loisti Sari Ann Stolt (ent. Moilanen), joka teatterin ja laulun ammattilaisena todella näytti kyntensä. Stoltin ääni taipui kevyistä henkäyksistä rajuihin purkaukuksiin, käytetty tunne- ja ääniskaala oli tulkinnoissa uskomaton. Sekä villit mustalalaislaulut ja Vysotskin tunteelliset kappaleet sujuivat leikiten.” Elina Salin, Keskisuomalainen 18.10.2015

Jarkko Toivosen 25-vuotistaiteilijajuhlakonsertti Musiikkitalon Camerata-salissa 8.11.2012. “Koskettavin sovitus ei-brasilialaisesta kappaleesta oli laulaja Sari Ann Moilasen tulkitsema Cole Porterin Love for Sale. Villapaidasta huolimatta iho nousi kananlihalle.” Mikko Aaltonen, Helsingin Sanomat 10.8.2012

Moulin Rouge, Musiikkiteatteri Palatsi. “Punaisen Myllyn omistajana nähtiin         upeaääninen Sari Ann Moilanen, jonka soolot tuntuivat selkäytimessä asti.” Vilma-Lotta Lehtinen, Aamulehti 31.8.2012

Moulin Rouge, Musiikkiteatteri Palatsi. “Mahtavaa oli nähdä ja kuulla Sari Ann Moilasta pitkästä aikaa, hän teki hienon ja ylvään roolin Moulin Rougen johtajattarena. Sari teki aikoinaan Rebecca-musikaalissa minuun sellaisen vaikutuksen, että kylmät väreet menee selkää pitkin kun vain ajattelenkin sitä. Nyt etenkin “Roxanne” oli sangen dramaattinen veto ja tietenkin “Show must go on”, samalla tuli kuultua sitten se minun henk.koht. unelmaduettoni, eli Sari ja Kimmo Blom laulamassa biisiä yhdessä.” Talle Kilpeläisen blogi, Teatterikärpäsen puraisuja 28.10.2012

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Tarinan keskiössä ovat Maxim De Winter (Kari Arffman), hänen uusi puolisonsa (Sanna Majuri), sekä De Winterin omistaman Manderleyn kartanon taloudenhoitaja Mrs Danvers, joka selkäpiitä karmivalla tavalla palvoo kuolleen Rebeccan muistoa. Hän on romaanin ja myös musikaalin mieleen painuvin hahmo. Roolissa nähdään häkellyttävä ja karismaattinen Sari Ann Moilanen.”
Marja-Terttu Yli-Sirniö, Seura 4.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Ihastuksen kylmät väreet vaelsivat pitkin selkärankaa Rebeccan tunnusmelodian kaikuessa illan aikana ensimmäistä kertaa. Ja kun oli luvassa sen toinen käynnistyminen, istuma-asento muuttui takanojasta pystyksi aivan kuin lentokoneen laskeutuessa. Yhtä jännittyneen odottava oli tunnelmakin. Näyttämö soi, sali soi, takaraivossa soi. Kohtalonomaisuus tiivistyi ja voimistui. Vyöryvä musiikki ja eturivin muusikoitten miehittämä orkesteri, Henrik Wikströmillä kapellimestarin ”dramaattiset puikot”. Vahva ensemble. Sari Ann Moilasen aistillinen, vuoroin tumma vuoroin kirkkaita korkeuksia tavoitteleva ääni hiljensi katsomon; keskittyneisyys oli harvinaislaatuisen eheää…Rouva Dnversin rooli on kuin räätälöity Sari Ann Moilaselle, jossa on tulta ja tuhoa sekä solisitina että myös ilmaisuvoimaisessa näyttelintyössään.”
Länsi-Uusimaa, Kaarina Naski 5.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri
”Kirjan lukenut tai elokuvan nähnyt varmaankin kammosi pelottavaa rouva Danversia. Musikaaliyleisö rakasti häntä. Näyttämöllä Sari Ann Moilanen Danversin roolissa tekee vakuuttavaa työtä. Kun hän huutaa tuskaansa voimalla ja tunteella: Rebecca, palaa Rebecca… katsojat vastaavat huutoon raikuvin väliaplodein ja Rebeccan teema soi kuulijan päässä vielä seuraavanakin päivänä. Moilasen lauluosuudet ovat musikaalin nautittavin anti…Yleisö viihtyi takuulla lähes kolmetuntisen, jonka musikaali kestää. Ilta oli ehdottomasti Sari Ann Moilasen!! Kukaan romantikko ei voi tämän esityksen nähtyään pelätä rouva Danversia, hänellekin olisi toivonut onnellisen lopun.”
Anita Andersson, Kaupunkisanomat 19.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Kahden naisen välinen valtataistelu loistavine lauluesityksineen on esityksen toimivinta antia. Kulisseissa lepattaa Rebeccan haamu häijyn emännöitsijän tulitukena…Yli kaksi- ja puolituntinen esitys lunastaa lupauksensa. Kaupunginteatterin suurelta näyttämöltä kaduille hajaantunut ensi-iltayleisö mylvähteli Rebecca-teemaa, kuin virkistävältä keitaalta viidakon varjoihin palaava norsulauma”
JR Leskinen, Kauppalehti 3.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”…Luulenpa, että myös Hitchcock ja Rebekka-kirjan (1938) kirjoittaja Daphne du Maurier olisivat tyytyväisiä musikaalin rouva Danversiin: Sari Ann Moilanen laulaa uljaasti. Moilasen Danversissa on Rebeccan kuolemassa tyhjän päälle jääneen ihmisen surua ja viettelevää pahuutta, kun hän yllyttää nuorta rouva de Winteriä itsemurhaan. Hänessä on myös kiihkeää rakkautta (ehkäpä myös eroottista), kun hän laulullaan manaa kuollutta Rebeccaa henkiin.”
Marja Kuparinen, Kirkko ja kaupunki 2.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Manderleyn kartanon taloudenhoitaja rouva Danvers on tiukasti täysmustaan pukeutuneena kuin kaikkien satujen paha noita. Sari Ann Moilanen vie rooliaan Rebeccan muistoa sairaalloisesti vaalivana naisena upeasti.”
Pirjo Puukko, Hämeen Sanomat 2.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Näyttämöllä on aina vaikuttavampaa olla paha kuin hyvä. Sari Ann Moilanen on valovoimainen ja hänen hiukan metallinen äänensä sopii rooliin erinomaisesti.”
Arja-Anneli Tuominen, Kansan Uutiset 2.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”…Denna något komplicerade dam görs med en närapå kuslig vokal briljans och emotionell styrka av mångsidigt begåvade Sari Ann Moilanen, som inte bara står för kvällens överlägset starkaste sånginsats – vilket inte säga litet – utan dessutom omger sig med en snudd på fysiskt påtaglig karisma”
Mats Liljeroos, Hufvudstadsbladet 2.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
“Ylitse kaikkien muiden laulujen on kuitenkin nimisävelmä Rebecca, joka todella värisyttää selkäpiitä. Rouva Danversia esittävä Sari Ann Moilanen tekee tulkinnassaan miltei ylimaallista työtä. Hänen hahmonsa on jo sen verran hyinen ja peloittava ilmestys lavalla, että kun siihen lisää upean lauluäänen hänen laulaessaan edesmenneestä emännästään… yksinkertaisesti tyrmäävä ja peloittava suoritus.”
Harri Parikka, Eteenpäin 11.9.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Sari Ann Moilanen tulkitsee mustanpuhuvaa kovapintaista Danversia hyytävän hienosti ja laulaa upean ilmaisuvoimaisesti”
Eeva Kemppi, Turun Sanomat 31.8.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Jylhästi laulava Sari Ann Moilanen saa yksipiippuisen emännöitsijän rooliin sisältöä.”
Matti Linnavuori, Satakunnan kansa 30.8.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Sari Ann Moilanen tekee hyytävän hienon roolin Helsingin kaupunginteatterin Rebecca-musikaalin paholaismaisena rouva Danversina. Erityisen veretseisauttavasti Moilanen tulkitsee musikaalin nimikappaleen.”
Ilkka Kuosmanen, Etelä-Suomen Sanomat 30.8.2008

Rebecca-musikaali, Helsingin kaupunginteatteri.
”Kohtalokkaat soolot, toisto ja synkät sävyt leimaavat näyttämön auditiivista osuutta. Selkeimmin nämä elementit tulevat esille Sari Ann Moilasen (rouva Danvers) värisyttävän upeasti esittämässä Rebecca-teemalaulussa, jossa tuo korpinmusta taloudenhoitaja kuvailee sokeasti palvomaansa, kuollutta naista. Tämä melodia jää soimaan.”
Heidi Temmes, Länsi-Savo 30.8.2008

Thorin vasara, Turun kaupunginteatteri.
“Orjaksi tuodun intiaaniprinsessa Whatawhan esittäjä Sari Ann vakuuttaa kaikista esiintyjistä parhaiten laulullaan.”
Matti Lehtonen, Turun Sanomat 25.2.2007

Thorin vasara, Turun kaupunginteatteri.
“Suuren esittäjäjoukon energiassa on nostetta! Siitä lähtevät myös Seppo Ruohosen Ragnvald-päällikön komea uho, ja Vallu Lukan Sigurdia kantava sankaruus. Intiaanitytön koti-ikävä soi Sari Annin kuulaassa tulkinnassa!”
Kirsikka Moring, Helsingin Sanomat 25.2.2007

Ain’t Misbehavin’ – En katso muihin, Kuusaasali Kuusankoski
“näistä Moilanen oli ilahduttava uusi tuttavuus. Hänellä on kaunis, laaja ja taipuisa ääni ja tanssillisesti hän on taitava.”
Kouvolan sanomat 18.10.2006

Tears In The Night CD:n arvostelu.
”Kokonaisuutta kantavat säveltäjä Sarmannon melodiat, mutta ennen kaikkea Sari Annen hieno tulkinta. Hänen äänensä on oloissamme poikkeuksellisen kaunista kuultavaa. Ehkä Sarmanto sai idean Junnu Aaltosen huilusta, jonka vibraton lämmin taajuus ja tunne ovat usein samoja kuin Sari Annen musikaalisissa vivahteissa.”
Helsingin Sanomat 4.12.2002

Tears In The Night CD:n arvostelu.
”Teatterikoulun musiikkiteattterilinjalta valmistunut Moilanen on monipuolinen ja lahjakas äänityöläinen. Aina Swan Cutlerin ja Heikki Sarmannon kolme vuosikymmentä kestänyt ystävyys kiteytyy nyt kolmikymppisen Sari Ann Moilasen esittämillä pehmeän surumielisillä lauluilla.”
Me naiset –lehti 24.10.2002

Yhtye Jättiläisen konsertti, Ei kenenkään maa, Hki.
”Eläytyen  laulavat ja esiintyvät Sari Moilanen ja Jouni Innilä tuovat iltaan teatterillista läsnäoloa, herkkyyttä ja karheutta, jota teatterilaulu ehdottomasti tarvitsee.”
Helsingin Sanomat 9.6.2000

T’an go! –levyn julistamiskonsertti.
”Mutta ne kappaleet, joissa oli suorastaan ”hittipotentiaalia” tulivat kuitenkin perinnehenkisen lavatangon suunnalta. Ykkönen oli mielestäni Susanna Kuotolan Saima Harmajan tekstiin säveltämä Sydämeni soi, mutta iskeviä olivat myös Juha Leinosen sävellykset Haaveiden tango ja olisit luona vielä. Solistina näissä oli Sari Moilanen, monipuolinen laulajatar, joka tulkitsi tangoa kuulaan kauniisti, ”sinivalkoisella” klangilla kuin Katri-Helena konsanaan.”
Keskisuomalainen 3.12.1999

Sari Moilasen taiteellinen lopputyö, Anna mun kaikki kestää.  TEAK 1998.
”Sari Moilanen on kahdessa vuodessa kehittynyt moni-ilmeiseksi, laaja-alaiseksi, läsnäolevaksi ja tarkkaa työtä tekeväksi musiikkiteatterin tekijäksi.”
Arvostelu, 30.2.1998, Kaija Kangas, näyttelijäntyön lehtori

Sari Moilasen taiteellinen lopputyö, Anna mun kaikki kestää.  TEAK 1998.
”Sari Moilanen on erittäin taitava ja laaja-alainen laulaja, erinomaisen kauniisti liikkuva tanssija ja alkujännityksestä vapauduttuaan myös luonteva näyttelijä. hän uskalsi heittäyvtyä rohkeasti kolmen eri-ikäisen naisen rooleihin ja yllävän näppärästi ja sulavasti vaihtoi roolejaan hahmosta toiseen tanssi-, laulu-, tai tekstivälikkeiden avulla. Laulutulkinnat tukivat erinomaisesti naishahmojen tunnemaailmaa ja Moilanen näytti näissä erittäin monipuolisen osaamisensa musiikin alueella. Tämä lopputyö osoitti hänen kykynsä voittaa yleisönsä puolelleen ja parhaimmillaan Moilasen lavasäteily ja temperamentti oli valloittava.”
Arvostelu, 31.3.1998, Eija Orpana-Martin/TEAK

Jyväskylän Summer Jazz Festivaali.
”Hyvin miellyttävä kuunteluelämys syntyi myös Matti Laukkasen sovittamista bossa nova –kappaleista, joita yhdistetty Jyväskylän kamariorkesteri solistinaan Sari Moilanen tulkitsi Satamassa sunnuntaina.”
Keskisuomalainen 17.6.1996

Elissan saksalais-ilta.
”-Tuleeko Sari Moilanen ollenkaan? kysyy Gerhard Kohl huolestuneena. Tulee: Kitara soi, surua soi, niin hiljaa…Jo ennen Puukko-Mackieta Sari on ottanut yleisönsä; Kurt Weill ja Berthold Brecht eivät suotta urakoineet 20-luvulla ”turmeltunutta taidetta”. Sitten mennään. Siinä se Leiri on! ”Sen mies vain tietää, ei koskaan unohtaa voi..” Kuten ei Sari Moilasta ja jättiläistä.”
Keskisuomalainen 31.5.1996

Folkkia Jazzissa tapahtuma. Jättiläinen yhtye.
”Lauantaina esiintyneestä Jättiläisestä voi sanoa, että se oli odotetun hyvä. Viisikolla on vankka asema Jyväskylän musiikkielämässä: jos haluat järjestää mieleenpainuvat iltamat, kutsu Jättiläinen keikalle. Yhtyettä ei voi sanoa soittopuolen osalta mitenkään taiturilliseksi. Mutta jessus millaisia tunnelmia ja niiden tihentymiä Jättiläinen saakaan syntymään. Musiikki huokuu yhteenkuuluvuutta ja olemassaolon riemua, oli sitten kyse Aale tynnin runoihin sävelletyistä herkistä laulelmista, tai bravuurinumeroiksi muodostuneista mustalaissävelmistä. Yhtye on omalla tavallaan harvinaisen ehyt. Tulkintojen huipentumiseen tarvitaan silti sytyttävä solisti. Jättiläisessä niitä on kaksi: Sari Moilanen ja Ykä Mattila. Kumpikin elää musiikin mukana niin että se tuntuu.”
Keskisuomalainen 15.4.1996

Jyväskylä Sinfonian konsertti.
”orkesteri  vei  visuaalisti  tilaa ja heikensi joukkokohtausten imua, mutta mikä lumo olikaan sitten ykstittäisnumeroilla, esim. Sari Moilasen upealla  laululla!”
Keskisuomalainen 30.3.1996

Jyväskylän Talven klubikonsertit.
”Sari Moilanen tunnetaan pätevänä laulajana. Hänellä on kaunis lauluääni ja valoisa  lavaolemus. Hänestä on helppo  pitää: Elissa  oli  tupaten  täynnä  kuulijoita maanantai  iltana.”
Keskisuomalainen 3.2.1994

Taiteiden yö, Jyväskylä.
”Yöhön tulee Jättiläinen ja muistot palaa Mustalaisleiriin. Ykä Mattila & kumppanit saa yleisön haltioihinsa. Sari Moilanen laulaa niin, että joku pyyhkii silmäkulmiaan. Rakkauden ja kuoleman laulu viipyy ja pysyy ihmisissä. On jotain, johon ei kyllästy. Ikinä.”
Keskisuomalainen toukokuu 1993

Jättiläinen, Jotakin jatkuvuudesta. Aale Tynni -konsertti.
”Myös Sari Moilasen ilta. Sari Moilanen naissolistina oli ilman muuta yksi illan tähdistä ja kantavista hahmoista. Hänelle on Luoja suonut pehmeän, joustavan laulelmaäänen, jota ei väsy kuuntelemaan. Lisäksi Sari Moilasessa on eläytymiskykyä, joka on niin tärkeää Ykän ja Sepan lauluissa ja Aale Tynnin runoudessa.”
Keskisuomalainen 6.12.1993

Konserttitanssiaiset Jkl.
”Iltaa siivittivät Puhkupillit johtajanaan Markku Viitasaari, Palokan Bigband, sekä Albert Jatsi. Viimeksi mainitun solistina esiintyi Sari Moilanen, joka ainakin läsnäolleelle yleisölle oli tuiki tuntematon. Mutta eipä ole enää. Sähäkkyyttä esityksessä oli riittävästi vaikka vaativimpiinkin koitoksiin, eikä äänessä sen enempää kuin mikrofonin käytössäkään ollut valittamista.”
Keskisuomalainen 1.4.1992

Musikaali Torikuningas, Jkl:n kaupunginteatteri.
”Teatterin lauluvarat eivät myöskään aina riitä. Monet menevät komeasti metsään. Muutamat Sari Moilasen ja Jouni Innilän komeat laulusuoritukset ovat joukossa valitettavasti poikkeuksia.”
Aamulehti 23.9.1991

Musikaali Torikuningas, Jkl:n kaupunginteatteri.
”Juuri  lauluissa näyttelijöiden kirjavat valmiudet näkyvät, joskin kokonaisuus  toimii  yllättävän  hyvin. Positiivisena piikkinä jää mieleen erityisesti vierailija Sari Moilasen ilmeikäs ääni.”
Uusi Suomi 23.9.1991

Jkl:n Talven Suuri viihdekonsertti. Solisteina Paula Koivuniemi, Taneli Mäkelä, Jouni Innilä ja Sari Moilanen.
”Paikalliset  voimat  Jouni  Innilä  ja Sari  Moilanen saivat esittää kumpikin yhden numeron. Heillä kummallakin oli parempi ääni kuin illan tähdillä. Esityksissä oli myös tulkinnallista heittäytymistä, mihin näyttämökokemus ja sen tuoma asennoituminen on kasvattanut”
Keskisuomalainen 13.2.1989

Nonsense Show, musiikkiteatterilinja Jkl.
” Esityksen upeimmasta laulusuorituksesta vastasi Sari Moilanen. Tulkinnan intensiivisyys ja eheys aivan värisyttivät.”
Keskisuomalainen 11.12.1987

Valon ruhtinaat, rock-musikaali, Jkl:n musiikkikoulu/Jkl:n kaupunginteatteri.
”Sari Moilanen sai Valon ruhtinaat loistamaan”
Jkl:n Maalaiskunta Uutiset 18.3.1987